Takaisin kotiin

"Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton"  Näin alkaa Lapin tango. Siihen on hyvin tiivistetty Lappi ja sen luonto. Toki on väärin sanoa että se voitaisiin kuvailla muutamalla sanalla, Lapin luonnosta riittää tarinoita ja kerrottavaa enemmän, kuin maailmassa on aikaa. Mulle Lapin luonto on varsinkin aikuisiällä ollut paikka, missä sydämen syke hidastuu ja hengitys rauhoittuu. Lapin luonnossa ihminen rentoutuu ja isääni lainatakseni: " täällä velat muuttuu oikeasti saataviksi" Lapin luonnosta löytyy lukematon määrä uskomattoman hienoja paikkoja, kerron muutamasta itselleni erityisen merkityksellisestä paikasta. Kopsusoja/Kiirunakuru Ensimmäisenä tulee mieleen sukuni entinen kultavaltaus Kopsusojalla Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana isäni ja pappani kanssa. Valtaus sijaitsi tosiaankin kansallispuiston alueella, joten sinne ei mene tietä eikä siellä saa liikkua moottoriajoneuvoilla (pl huoltoajo ja p

Hieman aiheen vierestä Lapin luontoa joudutte vielä odottamaan, niinku minäkin. Viikonloppuna keskitytään siihen. Puhutaan tällä kertaa hetki harrastuksista. Hiihtäminen on parasta Mää tykkään ihan hulluna hiihdosta. Hiihdin nuorena tosi paljon, parhaimpana talven yli tuhat kilometriä. Sitten hiihto jäi armeijaa lukuunottamatta vuosikausiksi, kunnes pari vuotta sitten kokeilin ihan uteliaisuuttani isäni skinejä. Keli oli mitä mainion ja tuntui että täähän vois taas olla kivaa hommaa. Seuraavana syksynä ostin omat sukset ja siitä se taas lähti. Eka talvena tuli pertsoilla hiihdettyä reilut 500 kilsaa. Toiselle talvelle ostin myös luistelusukset. Kausi alkoi 30.11. ja päättyi 13.4. kun tonni pyörähti mittariin. Siihen tuhanteen kilsaan mahtui vesisadetta, lumisadetta, tuulta, aurinkoa, pakkasta,  kaikkea mahdollista keliä mitä Suomen talvella on tarjota. Kauden huippuna oli reissu Ylläkselle pääsiäisenä ja nousu Kukastunturin puuttomalle laelle auringonpaisteessa. Kiitos vielä houstaamis

Hurja startti, jatketaan filosofialla Huhhuh! Enpä ois uskonut, kahdella ensimmäisellä osalla yhteensä satoja lukukertoja, iso kiitos! Palautetta on myös tullut kivasti, kiitos myös siitä. Lappiin muutto lähenee päivä päivältä ja ajattelin vähän avata filosofiaa liittyen tähän ja muutenki elämään. Rohkeus  Mun omassa elämässä on aina näkynyt isosti rohkeus tehdä päätöksiä, rohkeus tehdä uusia asioita ja rohkeus hypätä tuntemattomaan. Tästä esimerkkinä mm muutto nuorena miehenä Tukholmaan ilman ruotsin kielen taitoa, ilman että tunsin sieltä ketään ja työhön mitä en aikaisemmin ollut tehnyt. Sillä reissulla tuli nuorelle miehelle aika monta asiaa vastapalloon ja tuli opittua asioita kantapään kautta. Se ei muuten välttämättä oo aina huonoin tapa oppia uutta. Toinen asia mikä mulle on ominainen piirre, on halu kokea uusia asioita. Kaverit varmaan tietääkin, että mua ei yleensä oo hirveän hankala houkutella mukaan vaikka kokeilemaan uutta lajia (pl. padel), lähteä urheilukatsomoon tai mih

Prologi osa 2: lisää taustoja Vähän meinas aikaa vierähtää, ollu vähän kaikenlaista tässä. Niin kuin viimeeksi kerroin, olen työelämässä toiminut lähinnä rakennusalalla. Tuleva työpaikka tulee kuitenkin olemaan safarioppaana. Eli käytännössä liikun luonnossa asiakkaiden kanssa jalan, kelkalla, mönkijällä yms ja joku vielä maksaa mulle siitä, vois olla huonomminkin.  Mulla ei siis ole mitään kokemusta ko. alasta, mutta luonnossa liikkuminen (varsinkin Lapissa) ja oleminen on mulle tuttua ja asiakaspalvelu on lähellä sydäntä, joten tuo työ pitäisi olla ainakin teoriassa mulle sopiva. Työt alkaa 1.7. joten vielä on vähän aikaa tottua ajatukseen.  Seuraavassa osassa voitas vähän jutella rohkeudesta tehdä muutoksia...pysykää linjalla!

Prologi osa 1: miksi kirjoitan tätä  Moni ihminen kirjoittaa blogia, vielä useampi lukee niitä, saa nähdä kuinka moni tulee tätä lukemaan.  Haaveena jo pitkään Olen miettinyt blogin kirjoittamista pitkään, itseasiassa nuorempana haaveilin kirjan kirjoittamisesta. Muutama vuosi sitten suunnittelin frisbeegolfaiheista blogia, mutta sen kirjoittaminen aina siirtyi ja siirtyi ja lopulta hautasin ajatuksen. Nyt kun yksi elämäni suurimmista unelmista on täyttymässä, tulee myös blogin aloittaminen ajankohtaiseksi.  Olen syntynyt Sodankylässä vuonna 1988 ja muutimme sieltä Ouluun vuonna 1995 kun olin seitsemän vanha. Oulussa menikin pari vuosikymmentä ja sen jälkeen muutaman mutkan kautta päädyin Nurmijärvellä ja täällä on vierähtänyt jokunen vuosi. Urani aikana olen työskennellyt lähinnä rakennusalalla eri tehtävissä.  Noniin ja sitten asiaan Aina kun olen Lapissa vieraillut, sieltä on ollut kerta kerralta vaikeampaa ja vaikeampaa tulla pois. Joka kerta kotimatkalla ainoa ajatus on ollut, mik