Siirry pääsisältöön

Prologi osa 1

Prologi osa 1: miksi kirjoitan tätä 

Moni ihminen kirjoittaa blogia, vielä useampi lukee niitä, saa nähdä kuinka moni tulee tätä lukemaan. 

Haaveena jo pitkään

Olen miettinyt blogin kirjoittamista pitkään, itseasiassa nuorempana haaveilin kirjan kirjoittamisesta. Muutama vuosi sitten suunnittelin frisbeegolfaiheista blogia, mutta sen kirjoittaminen aina siirtyi ja siirtyi ja lopulta hautasin ajatuksen. Nyt kun yksi elämäni suurimmista unelmista on täyttymässä, tulee myös blogin aloittaminen ajankohtaiseksi. 


Olen syntynyt Sodankylässä vuonna 1988 ja muutimme sieltä Ouluun vuonna 1995 kun olin seitsemän vanha. Oulussa menikin pari vuosikymmentä ja sen jälkeen muutaman mutkan kautta päädyin Nurmijärvellä ja täällä on vierähtänyt jokunen vuosi. Urani aikana olen työskennellyt lähinnä rakennusalalla eri tehtävissä. 


Noniin ja sitten asiaan


Aina kun olen Lapissa vieraillut, sieltä on ollut kerta kerralta vaikeampaa ja vaikeampaa tulla pois. Joka kerta kotimatkalla ainoa ajatus on ollut, miksi täältä pitää lähteä. Seuraavan kerran, kun Lappiin menen, sieltä ei enää tarvi tulla pois. Tulee muuten kylmät väreet pelkästä ajatuksesta! Vuosikausien unelma Lappiin muutosta tulee toteen ja minä karistan etelän pölyt toivottavasti lopullisesti jaloista.  Fiilis on jotenkin epätodellinen, en oikein usko että tämä toteutuu. Työsopparissa on nimet alla joten kai se on pakko uskoa.

Tää oli ihan hyvä startti, prologi osa 2 ilmestyy kohta... palataan!


Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos palautteesta, arvostan sitä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyörällä Kopsukselle

Pyörällä Kopsukselle Kävimme isäni ja veljeni kanssa pyörällä Kopsukselle viikonloppuna. Ruska oli jo melkein ohi, mutta kivaa oli silti. Syötiin burgereita ja kerrottiin hyviä vitsejä. Kopsusoja paikkana Kopsusojasta on puhuttu paljon tässä blogissa. Kertokaa jos kyllästytte, minä nimittäin en kyllästy😁 Olen aikaisemmin kertonut Kopsukselta tässä , tässä ja tässä jutussa. Kopsuksella on tosiaankin meidän suvun vanha kultavaltaus. Purolla on kullanhuuhdonta alkanut alunperin joskus 1950-luvulla ja loppunut vuonna 2017. Paikalla on kuitenkin edelleen jäljellä vanha kämppä, sauna ja varasto. Kämpän kunto alkaa olemaan huononemaan päin ja sen tulevaisuus on vähän epäselvä. Ainakin kattoa pitäisi paikkailla, jos käyttöä halutaan jatkaa.  Kämpän kunto huononee, saa nähdä kauanko mökki vielä pysyy pystyssä. Tavat matkustaa kämpälle Kansallispuistojen sääntöjen mukaan puistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, meloen ja soutaen. Pyöräily taas on sallittu ainoastaan merkityillä re...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lapin luonto ja omat suosikkipaikkani

"Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton"  Näin alkaa Lapin tango. Siihen on hyvin tiivistetty Lappi ja sen luonto. Toki on väärin sanoa että se voitaisiin kuvailla muutamalla sanalla, Lapin luonnosta riittää tarinoita ja kerrottavaa enemmän, kuin maailmassa on aikaa. Mulle Lapin luonto on varsinkin aikuisiällä ollut paikka, missä sydämen syke hidastuu ja hengitys rauhoittuu. Lapin luonnossa ihminen rentoutuu ja isääni lainatakseni: " täällä velat muuttuu oikeasti saataviksi" Lapin luonnosta löytyy lukematon määrä uskomattoman hienoja paikkoja, kerron muutamasta itselleni erityisen merkityksellisestä paikasta. Kopsusoja/Kiirunakuru Ensimmäisenä tulee mieleen sukuni entinen kultavaltaus Kopsusojalla Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana isäni ja pappani kanssa. Valtaus sijaitsi tosiaankin kansallispuiston alueella, joten sinne ei mene tietä eikä siellä saa liikkua moottoriajoneuvoilla (pl huoltoajo ja p...
10 kommenttia
Lue lisää

Tarinoita Kopsukselta

Tarinoita Kopsukselta, niitä riittää Kopsusoja, Kiirunakuru...tämä tuhansien (eikai sentään) tarinoiden paikka, josta olen kirjoittanut mm tässä . Itse olen täällä käynyt noin kymmenen kertaa ja joka reissulla on jotain jäänyt elävästi mieleen. Kopsusojan kämppä maaliskuussa 2014 Ensimmäinen reissu Reitti valtaukselle, nykyään enää kämpälle, kulkee Kopsusjärventietä ja viimeinen noin kilometri pitää mennä joko puronuomaa pitkin tai oikaista matalan harjanteen yli. Ensimmäisen kerran kävin Kopsuksella noin kymmenenvuotiaana isäni ja pappani kanssa. Muistan että poljimme puiston portilta kämpälle pyörillä. Minulla oli alla upouusi Nishikin etujousitettu maastopyörä. Pyörässä oli myös muovinen takalokasuoja, joka oli ainostaan edestä kiinni ja rämisi kokoajan polun kuopissa, pappa ei tästä tykännyt yhtään ja vähän meinasi pinna kiristyä. Muistan myös kun heräsin pimeässä kämpästä illalla myöhään ja ruoaksi söimme kuutiomakaronia ja nötköttiä, oli muuten hyvää. Luppo-Matin laavu Kopsusjärv...
2 kommenttia
Lue lisää