Takaisin kotiin

Tarinoita Kopsukselta, niitä riittää Kopsusoja, Kiirunakuru...tämä tuhansien (eikai sentään) tarinoiden paikka, josta olen kirjoittanut mm tässä . Itse olen täällä käynyt noin kymmenen kertaa ja joka reissulla on jotain jäänyt elävästi mieleen. Kopsusojan kämppä maaliskuussa 2014 Ensimmäinen reissu Reitti valtaukselle, nykyään enää kämpälle, kulkee Kopsusjärventietä ja viimeinen noin kilometri pitää mennä joko puronuomaa pitkin tai oikaista matalan harjanteen yli. Ensimmäisen kerran kävin Kopsuksella noin kymmenenvuotiaana isäni ja pappani kanssa. Muistan että poljimme puiston portilta kämpälle pyörillä. Minulla oli alla upouusi Nishikin etujousitettu maastopyörä. Pyörässä oli myös muovinen takalokasuoja, joka oli ainostaan edestä kiinni ja rämisi kokoajan polun kuopissa, pappa ei tästä tykännyt yhtään ja vähän meinasi pinna kiristyä. Muistan myös kun heräsin pimeässä kämpästä illalla myöhään ja ruoaksi söimme kuutiomakaronia ja nötköttiä, oli muuten hyvää. Luppo-Matin laavu Kopsusjärv...

Kaivoshankkeet vastaan luonnonsuojelu, ristiriitoja täynnä! Vierailin viikko sitten  Maamme rikkaudet -tapahtumassa. Ihmisten kanssa jutellessa tuli huomattua, että asia jakaa lappilaiset kahtia, työpaikat vs. luonnonsuojelu. Lapin kaivokset, kuva Lapin Kansasta Miksi Lappiin halutaan kaivoksia Lapin maaperästä löytyy runsaasti erilaisia metalleja. Mm. kultaa, uraania, kobolttia ja platinaa. Monille näistä on suuri kysyntä maailmalla johtuen mm. lisääntyvästä akkujen ja muun teknologian tarpeesta. Suomi on vakaa maa ja siksi se on kaivosyhtiöiden näkökulmasta kiinnostava. Raaka-aineiden kohoava hinta markkinoilla kasvattaa myös kaivosten kannattavuutta. Monissa paikoissa vanhoja kaivoksia on myös avattu uudestaan kannattavuuden parantuessa. Kaivosten hyvät puolet Kaivokset tuovat Suomeen lähinnä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Työpaikkoja kaivosteollisuudessa on yhteensä vähän yli viisi tuhatta, joista noin puolet itse kaivoksissa ja loput alihankkijoiden palkkalistoilla. Li...

Nuotiolla ihminen viihtyy Vanha kansan viisaus kuuluu: "tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä"  Tätä jaksaa katsella! Tämä on tullut huomattua ihan käytännössä. Pikkupoikana veljeni kanssa sytytimme vahingossa pienen metsäpalon, jonka sammuttamiseen tarvitsi palokunnan apua. Tulenkäytön historiaa Tulen käyttäminen keksittiin noin 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Silloin ihminen ei vielä osannut tehdä tulta, vaan se otettiin talteen esimerkiksi salaman sytyttämästä metsäpalosta. Tulenteko opittiin vasta noin 100 000 vuotta sitten, tarkkaa ajankohtaa on hankala selvittää ja siitä on tutkijapiireissä olemassa useita teorioita. Aikoinaan tulta on käytetty suojaksi pedoilta, lämmittelyyn, valaisuun ja ruoan laittoon. Edelleenkin osassa maailmaa tulta käytetään näihin samoihin tarkoituksiin, mutta esimerkiksi Suomessa tuli liittyy nykyään lähinnä ruoan valmistukseen ja lämmitykseen.  Tulta käytetään tänä päivänä myös nuotiolla. Nuotio onkin paikka, missä minä viihtyisin määräämättömän...

Ensikokemuksia safarioppaana, mikä on yllättänyt. Aloitin työt safarioppaana noin kuukausi sitten. Alta voit lukea ensifiiliksiä työstä. Muisto ajalta, kun Lappiin muutto oli vasta haave Miten päädyin tähän työhön? Asiaa on jo osittain sivuttu tässä blogissa, mutta tehdään pieni kertaus, kaikki eivät välttämättä ole vanhoja postauksia lukeneet. Olen siis syntynyt Sodankylässä vuonna 1988 ja muutin perheeni mukana Ouluun 1995. Oulussa tuli vietettyä pitkä aika ja viimeiset 8 vuotta ennen tänne muuttoa asuin Etelä-Suomessa. Lapissa olen käynyt useita kertoja joka vuosi, lähinnä kelkkailemassa ja sukuni eräkämpillä Kopsusojalla ja Jeesiöllä. Joka kerta täältä on ollut aina hankalampi ja hankalampi lähteä pois. Jossain vaiheessa alkoi kyteä ajatus, että miksipä tänne ei voisi jäädä pysyvästi. Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana olen satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa, selaillut työpaikkailmoituksia Lapin alueelta. Pikkuhiljaa alkoi muotoutua ajatus, että todennäköisesti matkailuala ...