Kaivoshankkeet vastaan luonnonsuojelu, ristiriitoja täynnä!
Vierailin viikko sitten Maamme rikkaudet-tapahtumassa. Ihmisten kanssa jutellessa tuli huomattua, että asia jakaa lappilaiset kahtia, työpaikat vs. luonnonsuojelu.
 |
| Lapin kaivokset, kuva Lapin Kansasta |
Miksi Lappiin halutaan kaivoksia
Lapin maaperästä löytyy runsaasti erilaisia metalleja. Mm. kultaa, uraania, kobolttia ja platinaa. Monille näistä on suuri kysyntä maailmalla johtuen mm. lisääntyvästä akkujen ja muun teknologian tarpeesta. Suomi on vakaa maa ja siksi se on kaivosyhtiöiden näkökulmasta kiinnostava. Raaka-aineiden kohoava hinta markkinoilla kasvattaa myös kaivosten kannattavuutta. Monissa paikoissa vanhoja kaivoksia on myös avattu uudestaan kannattavuuden parantuessa.
Kaivosten hyvät puolet
Kaivokset tuovat Suomeen lähinnä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Työpaikkoja kaivosteollisuudessa on yhteensä vähän yli viisi tuhatta, joista noin puolet itse kaivoksissa ja loput alihankkijoiden palkkalistoilla. Liikevaihtoa ala tekee noin kaksi miljardia, eli hieman alle prosentin bruttokansantuotteesta. Paikallisesti kaivostoiminta on monella paikkakunnalla merkittävä työllistäjä, mutta valtakunnallisesti työpaikkojen määrä ei ole merkittävä.
Kaivosten haitat
Kaivosten suurin haitta on niiden peruuttamaton vaikutus luontoon. Varsinkaan Lapissa herkkä luonto ei palaudu enää entiselleen, kun se on kerran pilattu. Vaikka kaikki menisi kaivoksella niin kuin pitää ja ennallistamistyöt tehtäisiin vaadittavalla tavalla, ei luontoa saa enää entiselleen. Puhumattakaan esimerkiksi Talvivaaran kaltaisista ympäristötuhoista. En voi edes kuvitella, miltä tuntuu asua kaivoksen pilaamaalla alueella. Et voi uida vesistöissä, kalat ovat kaikonneet, ilmassa on hajuhaittoja sekä maan ja kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet. Mitään korvauksia kiinteistöjen ja maa-alueiden omistajille ei ole myönnetty.
Haitaksi voi myös laskea ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden voittojen valuminen ulkomaille. Helppona muutoksena tähän olisi esimerkiksi monessa maassa käytössä oleva erillinen kaivosvero. Tälläinen vero on tulossa myös Suomeen ja se tulee ilmeisesti voimaan vuonna 2023. Veron tuotoista 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.
 |
| Hannukaisen kaivos tuli uudelleen avautuessaan todennäköisesti näkymään tämänkin kuvassa taustalla. Kuva on otettu Kesängin rinteestä kevättalvella 2022. |
Suunniteltuja kaivoshankkeita Lapin alueella
Hannukainen, Kolari
Löydetyt malmit: rauta, kupari, kulta
Sijainti: Hannukainen kylä noin yhdeksän kilometrin päässä Yllästunturista
Pilaisi maiseman Ylläksen päältä ja todennäköisesti tuhoaisi matkailuelinkeinon vuosien ajaksi.
Suljettu kaivos, joka halutaan avata uudelleen ja laajentaa.
Sakatti, Sodankylä
Löydetyt malmit: kupari, nikkeli, koboltti
Sijainti: Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolella lähellä Kevitsan kaivosta
Euroopan rikkain monimetalliesiintymä. Esiintymä sijaitsee kaksinkertaisesti suojellun Viiankiaavan alla. Kaivos riskeeraisi lukuisten harvinaisten ja uhanalaisten lajien elinolot.
Sokli, Savukoski
Löydetyt malmit: fosfori
Sijainti: Savukoskella lähellä Tuntsan ja Kemihaaran erämaa-alueita.
Pilaisi lähellä virtaavan Nuorttijoen rikkaan taimenkannan ja vaikeuttaisi porotaloutta alueella.
Rompas-Rajapalot, Rovaniemi/Ylitornio
Löydetyt malmit: kulta, koboltti
Sijainti: Rovaniemen ja Ylitornion rajalla, noin kymmenen kilometrin päässä Pisavaaran luonnonpuistosta.
Suunniteltu kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla ja riskeeraa sekä Kemijoen että Tornionjoen vesistölalueet. Lisäksi alue on Lounais-Lapin viimeinen erämaa-alue.
Suhanko, Ranua
Löydetyt malmit: platina, palladium, kulta, kupari, nikkeli
Sijainti: Ranuan kunnan alueella Ranuan ja Rovaniemen puolessa välissä
Jätevedet aiotaan ohjata Kemijokeen Tervolan kunnan alueelle. Vesialueiden omistajat ja jokivarren asukkaat pelkäävät kaivoksen jätevesien pilaavat joen kalastus- ja virkistyskäytön. Myös Tervolan kunta on huolestunut päästöjen vaikutuksista Kemijoen veden laatuun.
Maaninkavaara, Posio
Löydetyt malmit: koboltti, kupari
Sijainti: Posion kunnan alueella, lähellä samannimistä kylää
Suunniteltu kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla ja sen päästöt tulisivat riskeeraamaan sekä Kemijoen että Oulankajoen vesistöt, sekä alueen porotalouden.
Lapissa jo olevat kaivokset
Kevitsa, Sodankylä
Suurikuusikko, Kittilä
Elijärvi, Kemi
Yhteenveto
Kaikkia kaivoshankkeita yhdistää samat asiat: Pahimmillaan vain reilun kymmenen vuoden toiminta-aika ja peruuttamattomat vahingot luonnolle. Lapin luonto on minulle todella tärkeä ja sitä ei pitäisi pilata muutaman hetkellisen työpaikan ja ulkomaille valuvien voittojen takia. On päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa pilata luonto työpaikkojen toivossa. Ennemmin pitäisi kehittää kestävää luontomatkailua ja saada sitä kautta lisää tuloja Lappiin. Varsinkin Itä-Lapin alueella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia matkailun suhteen. Ymmärrän toki, että uudelleen valintaa hamuavat politiilot arvostavat enemmän nopeasti saatavaa hyötyä, kuin pitkän tähtäimen tavoitteita. Nykyisellä tiedolla itse olen vahvasti uusia kaivoshankkeita vastaan. En vielä tiedä, miten aktiivisesti tulen hankkeita vastustamaan, mutta olen herännyt tähän asiaan vasta ihan viime vuosina.
Olisi mukavaa kuulla, mitä te rakkaat lukijat olette mieltä aiheesta, joten kommentoikaa blogia ja kertokaa mitä mieltä juuri sinä olet Lapin kaivosteollisuudesta.
Hyödyllisiä linkkejä:
https://rajatlapinkaivoksille.fi/
https://saimaailmankaivoksia.org/
Ps. Pahoittelut kuvien vähäisyydestä, en ole itse päässyt käymään kyseisillä paikoilla ja muiden ottamia kuvia ei oikein ole mahdollista käyttää.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos palautteesta, arvostan sitä