Siirry pääsisältöön

Lapin kaivoshankkeet vs. luonnonsuojelu

Kaivoshankkeet vastaan luonnonsuojelu, ristiriitoja täynnä!

Vierailin viikko sitten Maamme rikkaudet-tapahtumassa. Ihmisten kanssa jutellessa tuli huomattua, että asia jakaa lappilaiset kahtia, työpaikat vs. luonnonsuojelu.


Lapin kaivokset, kuva Lapin Kansasta


Miksi Lappiin halutaan kaivoksia

Lapin maaperästä löytyy runsaasti erilaisia metalleja. Mm. kultaa, uraania, kobolttia ja platinaa. Monille näistä on suuri kysyntä maailmalla johtuen mm. lisääntyvästä akkujen ja muun teknologian tarpeesta. Suomi on vakaa maa ja siksi se on kaivosyhtiöiden näkökulmasta kiinnostava. Raaka-aineiden kohoava hinta markkinoilla kasvattaa myös kaivosten kannattavuutta. Monissa paikoissa vanhoja kaivoksia on myös avattu uudestaan kannattavuuden parantuessa.


Kaivosten hyvät puolet

Kaivokset tuovat Suomeen lähinnä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Työpaikkoja kaivosteollisuudessa on yhteensä vähän yli viisi tuhatta, joista noin puolet itse kaivoksissa ja loput alihankkijoiden palkkalistoilla. Liikevaihtoa ala tekee noin kaksi miljardia, eli hieman alle prosentin bruttokansantuotteesta. Paikallisesti kaivostoiminta on monella paikkakunnalla merkittävä työllistäjä, mutta valtakunnallisesti työpaikkojen määrä ei ole merkittävä. 


Kaivosten haitat

Kaivosten suurin haitta on niiden peruuttamaton vaikutus luontoon. Varsinkaan Lapissa herkkä luonto ei palaudu enää entiselleen, kun se on kerran pilattu. Vaikka kaikki menisi kaivoksella niin kuin pitää ja ennallistamistyöt tehtäisiin vaadittavalla tavalla, ei luontoa saa enää entiselleen. Puhumattakaan esimerkiksi Talvivaaran kaltaisista ympäristötuhoista. En voi edes kuvitella, miltä tuntuu asua kaivoksen pilaamaalla alueella. Et voi uida vesistöissä, kalat ovat kaikonneet, ilmassa on hajuhaittoja sekä maan ja kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet. Mitään korvauksia kiinteistöjen ja maa-alueiden omistajille ei ole myönnetty. 

Haitaksi voi myös laskea ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden voittojen valuminen ulkomaille. Helppona muutoksena tähän olisi esimerkiksi monessa maassa käytössä oleva erillinen kaivosvero. Tälläinen vero on tulossa myös Suomeen ja se tulee ilmeisesti voimaan vuonna 2023. Veron tuotoista 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.

Hannukaisen kaivos tuli uudelleen avautuessaan todennäköisesti näkymään tämänkin kuvassa taustalla. Kuva on otettu Kesängin rinteestä kevättalvella 2022.



Suunniteltuja kaivoshankkeita Lapin alueella

Hannukainen, Kolari

Löydetyt malmit: rauta, kupari, kulta

Sijainti: Hannukainen kylä noin yhdeksän kilometrin päässä Yllästunturista

Pilaisi maiseman Ylläksen päältä ja todennäköisesti tuhoaisi matkailuelinkeinon vuosien ajaksi. 

Suljettu kaivos, joka halutaan avata uudelleen ja laajentaa.

Sakatti, Sodankylä

Löydetyt malmit: kupari, nikkeli, koboltti

Sijainti: Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolella lähellä Kevitsan kaivosta

Euroopan rikkain monimetalliesiintymä. Esiintymä sijaitsee kaksinkertaisesti suojellun Viiankiaavan alla. Kaivos riskeeraisi lukuisten harvinaisten ja uhanalaisten lajien elinolot.

Sokli, Savukoski

Löydetyt malmit: fosfori

Sijainti: Savukoskella lähellä Tuntsan ja Kemihaaran erämaa-alueita.

Pilaisi lähellä virtaavan Nuorttijoen rikkaan taimenkannan ja vaikeuttaisi porotaloutta alueella.

Rompas-Rajapalot, Rovaniemi/Ylitornio

Löydetyt malmit: kulta, koboltti

Sijainti: Rovaniemen ja Ylitornion rajalla, noin kymmenen kilometrin päässä Pisavaaran luonnonpuistosta.

Suunniteltu kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla ja riskeeraa sekä Kemijoen että Tornionjoen vesistölalueet. Lisäksi alue on Lounais-Lapin viimeinen erämaa-alue.

Suhanko, Ranua

Löydetyt malmit: platina, palladium, kulta, kupari, nikkeli

Sijainti: Ranuan kunnan alueella Ranuan ja Rovaniemen puolessa välissä

Jätevedet aiotaan ohjata Kemijokeen Tervolan kunnan alueelle. Vesialueiden omistajat ja jokivarren asukkaat pelkäävät kaivoksen jätevesien pilaavat joen kalastus- ja virkistyskäytön. Myös Tervolan kunta on huolestunut päästöjen vaikutuksista Kemijoen veden laatuun.

Maaninkavaara, Posio

Löydetyt malmit: koboltti, kupari

Sijainti: Posion kunnan alueella, lähellä samannimistä kylää

Suunniteltu kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla ja sen päästöt tulisivat riskeeraamaan sekä Kemijoen että Oulankajoen vesistöt, sekä alueen porotalouden.

Lapissa jo olevat kaivokset

Kevitsa, Sodankylä

Suurikuusikko, Kittilä

Elijärvi, Kemi

Yhteenveto

Kaikkia kaivoshankkeita yhdistää samat asiat: Pahimmillaan vain reilun kymmenen vuoden toiminta-aika ja peruuttamattomat  vahingot luonnolle. Lapin luonto on minulle todella tärkeä ja sitä ei pitäisi pilata muutaman hetkellisen työpaikan ja ulkomaille valuvien voittojen takia. On päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa pilata luonto työpaikkojen toivossa. Ennemmin pitäisi kehittää kestävää luontomatkailua ja saada sitä kautta lisää tuloja Lappiin. Varsinkin Itä-Lapin alueella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia matkailun suhteen. Ymmärrän toki, että uudelleen valintaa hamuavat politiilot arvostavat enemmän nopeasti saatavaa hyötyä, kuin pitkän tähtäimen tavoitteita. Nykyisellä tiedolla itse olen vahvasti uusia kaivoshankkeita vastaan. En vielä tiedä, miten aktiivisesti tulen hankkeita vastustamaan, mutta olen herännyt tähän asiaan vasta ihan viime vuosina.

Olisi mukavaa kuulla, mitä te rakkaat lukijat olette mieltä aiheesta, joten kommentoikaa blogia ja kertokaa mitä mieltä juuri sinä olet Lapin kaivosteollisuudesta.

Hyödyllisiä linkkejä:

https://rajatlapinkaivoksille.fi/

https://www.sll.fi/lappi/

https://proyllas.fi/wp/

https://saimaailmankaivoksia.org/

Ps. Pahoittelut kuvien vähäisyydestä, en ole itse päässyt käymään kyseisillä paikoilla ja muiden ottamia kuvia ei oikein ole mahdollista käyttää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyörällä Kopsukselle

Pyörällä Kopsukselle Kävimme isäni ja veljeni kanssa pyörällä Kopsukselle viikonloppuna. Ruska oli jo melkein ohi, mutta kivaa oli silti. Syötiin burgereita ja kerrottiin hyviä vitsejä. Kopsusoja paikkana Kopsusojasta on puhuttu paljon tässä blogissa. Kertokaa jos kyllästytte, minä nimittäin en kyllästy😁 Olen aikaisemmin kertonut Kopsukselta tässä , tässä ja tässä jutussa. Kopsuksella on tosiaankin meidän suvun vanha kultavaltaus. Purolla on kullanhuuhdonta alkanut alunperin joskus 1950-luvulla ja loppunut vuonna 2017. Paikalla on kuitenkin edelleen jäljellä vanha kämppä, sauna ja varasto. Kämpän kunto alkaa olemaan huononemaan päin ja sen tulevaisuus on vähän epäselvä. Ainakin kattoa pitäisi paikkailla, jos käyttöä halutaan jatkaa.  Kämpän kunto huononee, saa nähdä kauanko mökki vielä pysyy pystyssä. Tavat matkustaa kämpälle Kansallispuistojen sääntöjen mukaan puistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, meloen ja soutaen. Pyöräily taas on sallittu ainoastaan merkityillä reitei

Lapin luonto ja omat suosikkipaikkani

"Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton"  Näin alkaa Lapin tango. Siihen on hyvin tiivistetty Lappi ja sen luonto. Toki on väärin sanoa että se voitaisiin kuvailla muutamalla sanalla, Lapin luonnosta riittää tarinoita ja kerrottavaa enemmän, kuin maailmassa on aikaa. Mulle Lapin luonto on varsinkin aikuisiällä ollut paikka, missä sydämen syke hidastuu ja hengitys rauhoittuu. Lapin luonnossa ihminen rentoutuu ja isääni lainatakseni: " täällä velat muuttuu oikeasti saataviksi" Lapin luonnosta löytyy lukematon määrä uskomattoman hienoja paikkoja, kerron muutamasta itselleni erityisen merkityksellisestä paikasta. Kopsusoja/Kiirunakuru Ensimmäisenä tulee mieleen sukuni entinen kultavaltaus Kopsusojalla Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana isäni ja pappani kanssa. Valtaus sijaitsi tosiaankin kansallispuiston alueella, joten sinne ei mene tietä eikä siellä saa liikkua moottoriajoneuvoilla (pl huoltoajo ja p

Tarinoita Kopsukselta

Tarinoita Kopsukselta, niitä riittää Kopsusoja, Kiirunakuru...tämä tuhansien (eikai sentään) tarinoiden paikka, josta olen kirjoittanut mm tässä . Itse olen täällä käynyt noin kymmenen kertaa ja joka reissulla on jotain jäänyt elävästi mieleen. Kopsusojan kämppä maaliskuussa 2014 Ensimmäinen reissu Reitti valtaukselle, nykyään enää kämpälle, kulkee Kopsusjärventietä ja viimeinen noin kilometri pitää mennä joko puronuomaa pitkin tai oikaista matalan harjanteen yli. Ensimmäisen kerran kävin Kopsuksella noin kymmenenvuotiaana isäni ja pappani kanssa. Muistan että poljimme puiston portilta kämpälle pyörillä. Minulla oli alla upouusi Nishikin etujousitettu maastopyörä. Pyörässä oli myös muovinen takalokasuoja, joka oli ainostaan edestä kiinni ja rämisi kokoajan polun kuopissa, pappa ei tästä tykännyt yhtään ja vähän meinasi pinna kiristyä. Muistan myös kun heräsin pimeässä kämpästä illalla myöhään ja ruoaksi söimme kuutiomakaronia ja nötköttiä, oli muuten hyvää. Luppo-Matin laavu Kopsusjärv