Siirry pääsisältöön

Talvea odotellessa

Talvea odotellessa, vielä on silti syksyä jäljellä

Ylä-Lapissa ruska alkaa pikku hiljaa olemaan ohi ja Rovaniemelläkin lehdet tippuu jo puista. Talvi alkaa tuoksumaan ilmassa, onhan sitä jo odotettu.

Ounasvaaran rinteeltä syksyn satoa



Talvi on minun suosikkivuodenaika


Kaunista😍😍

Olen aina pitänyt talvesta, ihan lapsesta asti. Iso osa lapsuuden muistoista liittyy nimenomaan talveen. Muistan lapsuuden vuosista Lapista mm. valtavat lumikinokset, ehkäpä aika kultaa muistot. Voidaanko kuitenkin porukalla sopia, että sillon oli ihan hulluna lunta Sodankylässä. Eräs hassu muisto ajoittuu noin vuoteen 2000. Tein takapihalle pienen hyppyrin lumilaudalle. Isosiskoni halusi hypätä siitä ihan vaan juoksemalla ja venäytti nilkkansa. Iskä totesi ainoastaan, että on ne vaan reikäpäitä nuo meidän tytöt. Sama sisko muuten ajoi ensimmäistä kertaa elämässään autoa minun Sierralla. Minä olin 14 ja sisko 18 tai 19. 

Talvella ollaan myös paljon ajettu autolla, enemmän kylki, kuin keula edellä. Eräs kaverini totesikin, että turhaan sää tuota tuulilasia edes puhdistat, sivuikkunoista sitä tietä joutuu kuitenkin katsomaan. Lapsuudenkotini lähelle aurattiin suolle aina talvisin talvitie puunajoa varten. Siellä käytiin iskän kanssa ajamassa. Meille lapsille se oli mahtava kokemus, iskälle varmaan enemmän pelottava. 


Talviharrastukset

Talvella pystyy harrastamaan kaikkia parhaita juttuja. Esimerkiksi moottorikelkkailua. Ensimmäisen kerran ajoin moottorikelkalla papan palstalla papan Karibolla. Sen jälkeen pääsin satunnaisesti kelkan rattiin kunnes aikuisiällä ostin ensimmäisen oman kelkan. Tässä välissä tuli yksi vuokrakelkka ajettua lunastukseen. Näistä kelkkareissusta riittäisi juttua varmana kokonaiseen kirjaan. Pitää niistäkin tehdä oma kirjoitus joku päivä. 


Ensimmäinen kelkkani, Lynx Rave RE 600 H.O.


Toinen rakas talviharrastus on hiihto, josta olen kirjoittanut jo tässä tekstissä. Hiihdin lapsena todella paljon, mutta jostain syystä se jäi vuosikausiksi, kunnes kevättalvella 2020 kokeilin isäni karvapohjasuksia ja innostuin lajista uudelleen. Viime talvena hiihdin hieman yli tuhat kilometriä ja tänä talvena olisi tarkoitus tuplata tämä määrä. Tavoitteen toteutuminen riippuu täysin töistä, jos on todella kiireinen talvi ja ei ehdi hiihtämään, 2000km voi jäädä haaveeksi. 


Salpausselältä löytyy yksi Suomen parhaimmista hiihtomaastoista


Odotukset ensi talvelle


Kukastunturi, tännekin pitää päästä uudestaan!

Ensi talvena on tosiaankin tavoite hiihtää yli 2000km. Se vaatii lujaa päätä ja mukavuudenhalun voittamista. Aika näyttää miten käy, en aio tuosta mitään stressiä ottaa. Leville aukeaa ensilumenlatu jo 7.10. joten siellä tulee todennäköisesti avattua hiihtokausi. Toinen mitä odotan on lumi, pimeys ja revontulet. Sydäntalvi, jos ei ole liian kylmää, on ihan mahtavaa aikaa. Kuitenkin vuoden paras aika on kevättalvi Lapissa. Aurinko paistaa, hanget loistaa ja kaikilla on hyvä mieli😎 Pitää sesongin jälkeen tehdä joku pitkä hiihtoreissu vaikka käsivarteen.


Kyllä tämänkin kelkan saa kiinni, kunhan on tarpeeksi huono kuski😂

Kelkkareissuja pitää kyllä tehdä enemmän kuin, viime talvena ajoin noin yhden kilometrin kelkalla. Toki työn puolesta tulee varmasti jokunen kilometri ajettua, mutta se ei tietenkään ole sama asia. Oma kelkka on reittiajoon vähän väärä kampe. Olen vähän miettinyt sen vaihtamista paremmin reittiajoon soveltuvaksi. Tai sitten pitää ajaa pelkästään ummella, ehtiihän tuota vielä miettimään. 

Tätä lisää ens talvena 😎


Kommentit

  1. Minä oon muutaman kerran ollu kyyissä ku ollaan menty kylki eellä 😁😁

    VastaaPoista
  2. Kerran mentiin rellulla ja tuli öljyt pihalle.. 😃

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos palautteesta, arvostan sitä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi koti ja uusi työ

Uusi koti uudella paikkakunnalla ja uusi työ uudella alalla. Uusi työpaikka muuttaa elämää monesti todella paljon, puhumattakaan siitä kun samalla muuttaa 800 kilometriä pohjoiseen. Tänään voitaisiin jutella hieman fiiliksiä muutaman päivän kokemuksella. Rovaniemi asuinpaikkana Rovaniemen kaupunki Ounasvaaran rinteeltä kuvattuna Muutaman päivän kokemuksella Rovaniemi ja Rovaniemeläiset ihmiset eivät ole ollenkaan hassumpia. Lähes joka kerta, kun tapaan paikallisia ihmisiä, vastaanotto on jotenkin niin erilainen, kuin etelässä. Ei mikään ylitsevuotavaisen ystävällinen, vaan sellainen suorasukainen ja mutkaton. Juuri sellainen, kuin itsekkin olen.  Kaupunkina tämä vaikuttaisi olevan juuri sopivan kokoinen. Löytyy riittävät palvelut, mutta kaikki on silti lähellä ja luonto on heti vieressä. Lauantaina kun iltapäivällä saavuin tänne, kannoin tärkeimmät tavarat kämppään ja lähdin heti sanomaan Ounasjoen rannalta löytyvälle Kesäraflan rantasaunalle. Tästä paikasta muodostuikin heti suosikki

Ensikokemuksia safarioppaana

Ensikokemuksia safarioppaana, mikä on yllättänyt. Aloitin työt safarioppaana noin kuukausi sitten. Alta voit lukea ensifiiliksiä työstä. Muisto ajalta, kun Lappiin muutto oli vasta haave Miten päädyin tähän työhön? Asiaa on jo osittain sivuttu tässä blogissa, mutta tehdään pieni kertaus, kaikki eivät välttämättä ole vanhoja postauksia lukeneet. Olen siis syntynyt Sodankylässä vuonna 1988 ja muutin perheeni mukana Ouluun 1995. Oulussa tuli vietettyä pitkä aika ja viimeiset 8 vuotta ennen tänne muuttoa asuin Etelä-Suomessa. Lapissa olen käynyt useita kertoja joka vuosi, lähinnä kelkkailemassa ja sukuni eräkämpillä Kopsusojalla ja Jeesiöllä. Joka kerta täältä on ollut aina hankalampi ja hankalampi lähteä pois. Jossain vaiheessa alkoi kyteä ajatus, että miksipä tänne ei voisi jäädä pysyvästi. Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana olen satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa, selaillut työpaikkailmoituksia Lapin alueelta. Pikkuhiljaa alkoi muotoutua ajatus, että todennäköisesti matkailuala

Heinäkuu, miksi en ole Lapissa

Heinäkuu ja mun pitäs olla Lapissa Varmaan moni on ihmetellyt, miksi päivityksiä Lapista ei tuu. Sille on hyvä syy, en ole siellä. Jotenkin oli semmonen kutina, ettei tää tuu menemään niin, kuin oli suunnitelma. Monta kertaa olin tekemässä muuttoilmoitusta Lappiin, mutta aina se jostain syystä jäi.  Monta kertaa mietin, että Murphyn laki varmasti toteutuu ja jokin menee pieleen. Joku myös meni pieleen.  Tämä ei ole Lappi Mitä tapahtui ja miksi  Olin kummipoikien ja parin muun kossin kanssa Superparkissa. Sieltä löytyy lukuisia trampoliineja, missä on hirveän kiva pomppia ja tehdä temppuja. Jonkun olisi vaan pitänyt kertoa, ettei aikuisen ihmisen kannata sekaantua niihin. Yksi trampoliini oli sellainen, mistä pystyi hyppäämään (jos osaa) korkean tason päälle. Pojat aikansa yrittivät ja kun siitä ei tullut mitään, päätin näyttää miten se tehdään.  Otin muutaman reippaan pompun ja hyppäsin täysillä ylös ja eteenpäin. Hyppy jäi hieman vajaaksi ja vasen jalka kolahti isovarvas edellä seinää