Lapin luonto ja omat suosikkipaikkani

"Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton" 

Näin alkaa Lapin tango. Siihen on hyvin tiivistetty Lappi ja sen luonto. Toki on väärin sanoa että se voitaisiin kuvailla muutamalla sanalla, Lapin luonnosta riittää tarinoita ja kerrottavaa enemmän, kuin maailmassa on aikaa. Mulle Lapin luonto on varsinkin aikuisiällä ollut paikka, missä sydämen syke hidastuu ja hengitys rauhoittuu. Lapin luonnossa ihminen rentoutuu ja isääni lainatakseni: " täällä velat muuttuu oikeasti saataviksi"

Lapin luonnosta löytyy lukematon määrä uskomattoman hienoja paikkoja, kerron muutamasta itselleni erityisen merkityksellisestä paikasta.

Kopsusoja/Kiirunakuru

Ensimmäisenä tulee mieleen sukuni entinen kultavaltaus Kopsusojalla Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana isäni ja pappani kanssa. Valtaus sijaitsi tosiaankin kansallispuiston alueella, joten sinne ei mene tietä eikä siellä saa liikkua moottoriajoneuvoilla (pl huoltoajo ja poromiehet). Valtaukselle kuljettiin siis pyörällä tai kävellen. Loppuaikoina vanha tienpohja oli niin huonossa kunnossa, että jopa pyörällä liikkuminen alkoi olla haastavaa. Lisäksi viimeinen pätkä mennään tunturin ja suon yli sekä vielä purouomaa ylös kämpälle. Kämpän pihalle ei muuten ole verkkoa, joten siellä ei tule kukaan häiritsemään edes puhelimen välityksellä. Puron varresta löytyy myös sauna, jossa on luonnollisesti ihan sairaan hyvät löylyt. Tämä paikka ansaitsee varmasti jossain vaiheessa oman tarinan, joten hypätään seuraavaan paikkaan.

Papan palsta Jeesiöllä

Toinen paikka missä varsinkin lapsena tuli paljon käytyä, on Jeesiöjoen yläjuoksulla sijaitseva pieni metsäpalsta. Paikka sai aikoinaan meidän lastenlasten suussa nimen "papan palsta" Paikka sijaitsee joen rannalla, sen takana ja sielläkään ei ole verkkoyhteyttä. Palstalla tai palstassa ei sinällään ole mitään ihmeellistä, saunamökkikin sinne on rakennettu vasta ihan viime vuosina. Paikan arvo tuleekin lapsuuden muistoista. Tämäkin paikka ansaitsee joskus oman tarinansa.

Kilpisjärvi

Tämä on jopa hieman yllättävä valinta, olen nimittäin käynyt Kilpisjärvellä vain kerran, ja kerran olen ohi ajaessa pysähtynyt siellä. Se ainoa kerta oli eräänä vappuna, kun ajoimme kelkoilla Galdotievasta käsivarren yläreunaa pitkin Kilpisjärvelle ja takaisin. Matkalle muuten sattui legendaarinen Munnikurkkio, tietäjät tietää. Syy sille, että paikka jäi niin elävästi mieleen selviää seuraavasta tarinasta. Olimme yötä Saanatunturin takana sijaitsevan Saanajärven rannalla autiotuvassa. Aamulla kun heräsin, keitin aamukahvit ja kun katselin kahvikuppi kädessä tuvan ikkunasta avautuvaa uskomatonta näkymää, mietin että tällaisesta paikasta haluaisin herätä useamminkin. Ensi talven yksi tavoitteista voisikin olla Kilpisjärvellä vierailu, lupaan kertoa reissusta kun se tapahtuu.

Tässä oli kolme poimintaa minulle tärkeistä paikoista Lapissa. Voidaan joskus ottaa osa 2, 3 jne jos haluatte kuulla lisää hienoista paikoista.

Huomenna on kämpän tyhjennys ja muutto. En vielä ihan tarkkaan tiedä mihin, kun uuden kämpän saan vasta 1.7. Voisin huomenna kertoa väliaikatunnelmia ja loppuviikosta tarkemmin muutosta.

Kaikille blogia kommentoille tarjon munkkikahvit Erottajan Shellillä heinäkuussa