Siirry pääsisältöön

Lappiin!!!!

Nyt se vihdoin tapahtuu, minä lähden Lappiin!



Vihdoin ja viimeinen! Nämä ovat sanat, mitkä nousevat päällimmäisenä mieleen kun hyppään autoon ja laitan navigaattoriin määränpääksi Rovaniemen.

Tunnelma on innostunut ja myös hieman odottava. Tuntuu kuin olisi lähdössä suureen seikkailuun kohti tuntematonta, vaikka määränpäähän ei ole kuin 200 kilometriä. Edessä on kuitenkin suuri muutos, vaihtuu kotikunta, maakunta ja työpaikka. Työ on sellainen mitä en ole aikaisemmin tehnyt ja Lapissa olen armeijaa lukuunottamatta asunut viimeeksi vuonna 1995 kun olin 7 vuotias.

Mukaan lähtee vain tärkeimmät

Muutama tavara, usko jo


Autoon lähtee mukaan ainoastaan kesä- ja syksyvaatteet, urheiluvälineet, airfryer sekä kaksi kahvinkeitintä. Niillä pääsee jo aika pitkälle, ei pitäs ainakaan kahvihammasta päästä kolottamaan.

Mikä olis paras reitti, Ranuan, Yli-Iin vai Kemin kautta. Ranuan kautta sais ajella rauhassa, mutta se on vähän tylsä pätkä. Taidan valita Kemin reitin ja hakea Lapintuuleen Nesteeltä kahvin mukaan.

Tänään tuskin muuta jaksaa tehdä kun järjestellä kamppeita ja käydä illan päälle nopiat salitreenit. Maanantaina alkaa työt klo 9, palataan ensimmäisen työpäivän jälkeen asiaan.

Huomisesta eteenpäin saa tulla lunastamaan munkkikahveja!

Yes, that's me!


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos palautteesta, arvostan sitä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyörällä Kopsukselle

Pyörällä Kopsukselle Kävimme isäni ja veljeni kanssa pyörällä Kopsukselle viikonloppuna. Ruska oli jo melkein ohi, mutta kivaa oli silti. Syötiin burgereita ja kerrottiin hyviä vitsejä. Kopsusoja paikkana Kopsusojasta on puhuttu paljon tässä blogissa. Kertokaa jos kyllästytte, minä nimittäin en kyllästy😁 Olen aikaisemmin kertonut Kopsukselta tässä , tässä ja tässä jutussa. Kopsuksella on tosiaankin meidän suvun vanha kultavaltaus. Purolla on kullanhuuhdonta alkanut alunperin joskus 1950-luvulla ja loppunut vuonna 2017. Paikalla on kuitenkin edelleen jäljellä vanha kämppä, sauna ja varasto. Kämpän kunto alkaa olemaan huononemaan päin ja sen tulevaisuus on vähän epäselvä. Ainakin kattoa pitäisi paikkailla, jos käyttöä halutaan jatkaa.  Kämpän kunto huononee, saa nähdä kauanko mökki vielä pysyy pystyssä. Tavat matkustaa kämpälle Kansallispuistojen sääntöjen mukaan puistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, meloen ja soutaen. Pyöräily taas on sallittu ainoastaan merkityillä reitei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Talvea odotellessa

Talvea odotellessa, vielä on silti syksyä jäljellä Ylä-Lapissa ruska alkaa pikku hiljaa olemaan ohi ja Rovaniemelläkin lehdet tippuu jo puista. Talvi alkaa tuoksumaan ilmassa, onhan sitä jo odotettu. Ounasvaaran rinteeltä syksyn satoa Talvi on minun suosikkivuodenaika Kaunista😍😍 Olen aina pitänyt talvesta, ihan lapsesta asti. Iso osa lapsuuden muistoista liittyy nimenomaan talveen. Muistan lapsuuden vuosista Lapista mm. valtavat lumikinokset, ehkäpä aika kultaa muistot. Voidaanko kuitenkin porukalla sopia, että sillon oli ihan hulluna lunta Sodankylässä. Eräs hassu muisto ajoittuu noin vuoteen 2000. Tein takapihalle pienen hyppyrin lumilaudalle. Isosiskoni halusi hypätä siitä ihan vaan juoksemalla ja venäytti nilkkansa. Iskä totesi ainoastaan, että on ne vaan reikäpäitä nuo meidän tytöt. Sama sisko muuten ajoi ensimmäistä kertaa elämässään autoa minun Sierralla. Minä olin 14 ja sisko 18 tai 19.  Talvella ollaan myös paljon ajettu autolla, enemmän kylki, kuin keula edellä. Eräs kaveri
4 kommenttia
Lue lisää

Tarinoita Kopsukselta

Tarinoita Kopsukselta, niitä riittää Kopsusoja, Kiirunakuru...tämä tuhansien (eikai sentään) tarinoiden paikka, josta olen kirjoittanut mm tässä . Itse olen täällä käynyt noin kymmenen kertaa ja joka reissulla on jotain jäänyt elävästi mieleen. Kopsusojan kämppä maaliskuussa 2014 Ensimmäinen reissu Reitti valtaukselle, nykyään enää kämpälle, kulkee Kopsusjärventietä ja viimeinen noin kilometri pitää mennä joko puronuomaa pitkin tai oikaista matalan harjanteen yli. Ensimmäisen kerran kävin Kopsuksella noin kymmenenvuotiaana isäni ja pappani kanssa. Muistan että poljimme puiston portilta kämpälle pyörillä. Minulla oli alla upouusi Nishikin etujousitettu maastopyörä. Pyörässä oli myös muovinen takalokasuoja, joka oli ainostaan edestä kiinni ja rämisi kokoajan polun kuopissa, pappa ei tästä tykännyt yhtään ja vähän meinasi pinna kiristyä. Muistan myös kun heräsin pimeässä kämpästä illalla myöhään ja ruoaksi söimme kuutiomakaronia ja nötköttiä, oli muuten hyvää. Luppo-Matin laavu Kopsusjärv
2 kommenttia
Lue lisää