Siirry pääsisältöön

Lappiin!!!!

Nyt se vihdoin tapahtuu, minä lähden Lappiin!



Vihdoin ja viimeinen! Nämä ovat sanat, mitkä nousevat päällimmäisenä mieleen kun hyppään autoon ja laitan navigaattoriin määränpääksi Rovaniemen.

Tunnelma on innostunut ja myös hieman odottava. Tuntuu kuin olisi lähdössä suureen seikkailuun kohti tuntematonta, vaikka määränpäähän ei ole kuin 200 kilometriä. Edessä on kuitenkin suuri muutos, vaihtuu kotikunta, maakunta ja työpaikka. Työ on sellainen mitä en ole aikaisemmin tehnyt ja Lapissa olen armeijaa lukuunottamatta asunut viimeeksi vuonna 1995 kun olin 7 vuotias.

Mukaan lähtee vain tärkeimmät

Muutama tavara, usko jo


Autoon lähtee mukaan ainoastaan kesä- ja syksyvaatteet, urheiluvälineet, airfryer sekä kaksi kahvinkeitintä. Niillä pääsee jo aika pitkälle, ei pitäs ainakaan kahvihammasta päästä kolottamaan.

Mikä olis paras reitti, Ranuan, Yli-Iin vai Kemin kautta. Ranuan kautta sais ajella rauhassa, mutta se on vähän tylsä pätkä. Taidan valita Kemin reitin ja hakea Lapintuuleen Nesteeltä kahvin mukaan.

Tänään tuskin muuta jaksaa tehdä kun järjestellä kamppeita ja käydä illan päälle nopiat salitreenit. Maanantaina alkaa työt klo 9, palataan ensimmäisen työpäivän jälkeen asiaan.

Huomisesta eteenpäin saa tulla lunastamaan munkkikahveja!

Yes, that's me!


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos palautteesta, arvostan sitä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pyörällä Kopsukselle

Pyörällä Kopsukselle Kävimme isäni ja veljeni kanssa pyörällä Kopsukselle viikonloppuna. Ruska oli jo melkein ohi, mutta kivaa oli silti. Syötiin burgereita ja kerrottiin hyviä vitsejä. Kopsusoja paikkana Kopsusojasta on puhuttu paljon tässä blogissa. Kertokaa jos kyllästytte, minä nimittäin en kyllästy😁 Olen aikaisemmin kertonut Kopsukselta tässä , tässä ja tässä jutussa. Kopsuksella on tosiaankin meidän suvun vanha kultavaltaus. Purolla on kullanhuuhdonta alkanut alunperin joskus 1950-luvulla ja loppunut vuonna 2017. Paikalla on kuitenkin edelleen jäljellä vanha kämppä, sauna ja varasto. Kämpän kunto alkaa olemaan huononemaan päin ja sen tulevaisuus on vähän epäselvä. Ainakin kattoa pitäisi paikkailla, jos käyttöä halutaan jatkaa.  Kämpän kunto huononee, saa nähdä kauanko mökki vielä pysyy pystyssä. Tavat matkustaa kämpälle Kansallispuistojen sääntöjen mukaan puistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, meloen ja soutaen. Pyöräily taas on sallittu ainoastaan merkityillä re...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lapin luonto ja omat suosikkipaikkani

"Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton"  Näin alkaa Lapin tango. Siihen on hyvin tiivistetty Lappi ja sen luonto. Toki on väärin sanoa että se voitaisiin kuvailla muutamalla sanalla, Lapin luonnosta riittää tarinoita ja kerrottavaa enemmän, kuin maailmassa on aikaa. Mulle Lapin luonto on varsinkin aikuisiällä ollut paikka, missä sydämen syke hidastuu ja hengitys rauhoittuu. Lapin luonnossa ihminen rentoutuu ja isääni lainatakseni: " täällä velat muuttuu oikeasti saataviksi" Lapin luonnosta löytyy lukematon määrä uskomattoman hienoja paikkoja, kerron muutamasta itselleni erityisen merkityksellisestä paikasta. Kopsusoja/Kiirunakuru Ensimmäisenä tulee mieleen sukuni entinen kultavaltaus Kopsusojalla Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana isäni ja pappani kanssa. Valtaus sijaitsi tosiaankin kansallispuiston alueella, joten sinne ei mene tietä eikä siellä saa liikkua moottoriajoneuvoilla (pl huoltoajo ja p...
10 kommenttia
Lue lisää

Talvea odotellessa

Talvea odotellessa, vielä on silti syksyä jäljellä Ylä-Lapissa ruska alkaa pikku hiljaa olemaan ohi ja Rovaniemelläkin lehdet tippuu jo puista. Talvi alkaa tuoksumaan ilmassa, onhan sitä jo odotettu. Ounasvaaran rinteeltä syksyn satoa Talvi on minun suosikkivuodenaika Kaunista😍😍 Olen aina pitänyt talvesta, ihan lapsesta asti. Iso osa lapsuuden muistoista liittyy nimenomaan talveen. Muistan lapsuuden vuosista Lapista mm. valtavat lumikinokset, ehkäpä aika kultaa muistot. Voidaanko kuitenkin porukalla sopia, että sillon oli ihan hulluna lunta Sodankylässä. Eräs hassu muisto ajoittuu noin vuoteen 2000. Tein takapihalle pienen hyppyrin lumilaudalle. Isosiskoni halusi hypätä siitä ihan vaan juoksemalla ja venäytti nilkkansa. Iskä totesi ainoastaan, että on ne vaan reikäpäitä nuo meidän tytöt. Sama sisko muuten ajoi ensimmäistä kertaa elämässään autoa minun Sierralla. Minä olin 14 ja sisko 18 tai 19.  Talvella ollaan myös paljon ajettu autolla, enemmän kylki, kuin keula edellä. Eräs ka...
4 kommenttia
Lue lisää