Nyt se vihdoin tapahtuu, minä lähden Lappiin!
Vihdoin ja viimeinen! Nämä ovat sanat, mitkä nousevat päällimmäisenä mieleen kun hyppään autoon ja laitan navigaattoriin määränpääksi Rovaniemen.
Tunnelma on innostunut ja myös hieman odottava. Tuntuu kuin olisi lähdössä suureen seikkailuun kohti tuntematonta, vaikka määränpäähän ei ole kuin 200 kilometriä. Edessä on kuitenkin suuri muutos, vaihtuu kotikunta, maakunta ja työpaikka. Työ on sellainen mitä en ole aikaisemmin tehnyt ja Lapissa olen armeijaa lukuunottamatta asunut viimeeksi vuonna 1995 kun olin 7 vuotias.
Mukaan lähtee vain tärkeimmät
Muutama tavara, usko jo |
Autoon lähtee mukaan ainoastaan kesä- ja syksyvaatteet, urheiluvälineet, airfryer sekä kaksi kahvinkeitintä. Niillä pääsee jo aika pitkälle, ei pitäs ainakaan kahvihammasta päästä kolottamaan.
Mikä olis paras reitti, Ranuan, Yli-Iin vai Kemin kautta. Ranuan kautta sais ajella rauhassa, mutta se on vähän tylsä pätkä. Taidan valita Kemin reitin ja hakea Lapintuuleen Nesteeltä kahvin mukaan.
Tänään tuskin muuta jaksaa tehdä kun järjestellä kamppeita ja käydä illan päälle nopiat salitreenit. Maanantaina alkaa työt klo 9, palataan ensimmäisen työpäivän jälkeen asiaan.
Huomisesta eteenpäin saa tulla lunastamaan munkkikahveja!
Yes, that's me! |
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos palautteesta, arvostan sitä