Pyöräretki Ounasvaaralle

Pyöräretki Ounasvaaralle uudella pyörällä.

Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohta 

Pyöräretkestä muodostui erittäin miellyttävä kokemus. Matkalla pääsiin ihailemaan maisemia, hikoilemaan ylämäessä sekä saunan lauteilla ja myös kastumaan vesisateessa.

Pyörän kunnostus

Ensimmäinen steppi oli vaihtaa pyörään uusi etukumi. Kumin hain piheyksissäni Tokmannilta hintaan 10€, eipä tuossa paljoa häviä vaikka se huono oliskin. Kumin vaihtoon ei kätevältä mieheltä mennyt montaakaan minuuttia. Samalla säädin jarruja ja parantelin hieman penkin asentoa. Uusi kumi piti vielä käydä täyttämässä Erottajan Shellillä, sinne kävely olikin hyvä alkulämmittely pyörälenkkiä varten.

Ei hieno, ei kallis, mutta toimiva 

Ensimmäinen osuus: Rovakatu-talvikävelyreitin alku

Reissuun mukaan pakkasin ainoastaan saunakamppeet ja juomapullon. Eväitäkin harkitsin, mutta lenkistä ei ollut tarkoitus tehdä älyttömän pitkää, joten luovuin niistä. Ensimmäinen vajaa kilometriä on helppoa asfalttitietä keskustan läpi joen rantaan. Rantas seurataan muutama sata metriä ja Kemijoki ylitetään hienoa Jätkänkynttiläsiltaa pitkin. Sillalta on hienot näkymät molempiin suuntiin joelle.

Näkymä Kemijoen alajuoksulle 

Muistan penskana ihastelleeni siltaa varsinkin pimeän aikaan. Sillan huipulla oleva valo näkyy muuten todella kauas varsinkin etelästä tultaessa. Sillan jälkeen vaihdetaan tien toiselle puolelle ja heti kohta tämän jälkeen siirrytään pois asfaltilta talvikävelyreitille. 

Jätkänkynttiläsilta

Toinen osuus: talvikävelyreitin alku - mäkihyppytornit

Asfaltilta pois siirryttäessä, reitti muuttuu heti useamman pykälän vaikeammaksi. Alusta vaihtuu soraksi ja nousukulmaa on enemmän kuin Alpe Cermisin nousussa. Pyörä meinaa keulia ja sutia, reisissä jyllää maitohappo, hiki valuu silmiin, mutta en luovuta. Pääsen ensimmäiselle tasanteelle ja pidän sometauon. Pulssi on noussut 170:een ja mielessä käy ajatus, tulikohan haukattua liian iso pala...

Jälkikäteen huomasin, että perille olisi ollut huomattavasti loivempikin nousu, no saatiinpahan kunnon happotreeni reisille.

No, ei se auta, kuun laittaa kypärän remmi takas kiinni ja laittaa reidet taas töihin. Matka etenee hitaasti, mutta varmasti ja näköalatornin laavulla pitää taas ottaa vähän happea ja huikka vettä. Seuraava vajaa kilometri onkin vähän kevyempää nousua ja välillä pystyy jo vaihtamaan isompaa vaihdetta. Pari kinkamaa vielä ja yhtäkkiä ollaan reitin ylimmässä kohdassa. Nätisti jarrutellen lähden laskeutumaan ja kohta hyppyrimäet vilahtavat puiden takaa. Viimeiset metrit ovat sen verran rajua mäkeä, että päädyn taluttamaan pyörää. Juuri ennen mäkitorneja huomaan erikoisen rakennelman. Se näyttää hieman pieneltä hyppyrimäeltä, mutta nokka osoittaa yläviistoon aika ronskisti. Voiskohan tuo olla joku alamäkipyöräilyyn liittyvä juttu.

Ei kärsi Rollolaisilla naureskella Suomun lentomäkihankkeelle.

HS70 mäki kuvattuna ison mäen päältä

Hyppyrimäkiä Ounasvaaralla löytyy useampi. Isoin näistä on HS100, vierestä löytyy HS70 ja lisäksi pienempiä mäkiä on yhteensä 4kpl. Ilmeisesti puitteet eivät enää kelpaa MC-kilpailuihin, mutta kansallisia kisoja hypätään edelleen. Junioritoiminta on myös Ounasvaaran Hiihtoseuralla aktiivista. Kuulemma jo vähän toisella kymmenellä olevat kossit vetää tuosta betonista, hurjaa menoa.

Mäkihyppytornilta löytyy kiva yllätys, portaissa ei ole kieltokylttiä, joten päätän kiivetä ylös torniin. Matkalla meinaa päästä huipata, koska turvana on ainoastaan ohut metallikaide. Kiipeäminen saa taas sykkeen ylös, mutta jatkan sinnikkäästi ylös asti. Ylhäällä käy ilmi, että ihan puomille asti ei päästä, vaan viimeiselle tasanteelle nousu on estetty lukitulla ovella. Näköalat ovat joka tapauksessa huikeat, jään niitä ihastelemaan hetkeksi ja annan kameran laulaa. Takaspäin on aina helpompi mennä ja päätänkin laskeutuessa tulla torniin myös uudestaan. Ensi viikolla on muuten kansalliset kesäkisat, taidan tulla katsomaan.

Näkymä Kemijoen yläjuoksulle

Very traditional Finnish art

Kolmas osuus: hyppyrimäet - Kesäraflan sauna 

HS100 hyppyrin keula

Tornista selvittyäni jatkan matkaa rinnettä alas kohti Ounasjokea. Puolessa välissä rinnettä pysähdyn ihailemaan hyppyrin keulaa ja alastulorinnettä. On ne vaan hurjia kavereita kun tuolta paukuttaa tulemaan jo ihan kosseina. Rinne on välillä kohtuu jyrkkä ja pinnassa on paljon irtosoraa sekä isoja kiviä. Ujona poikana vedän rauhallisesti ja selviän ehjin nahoin mäen juurelle. Käännyn vielä ihailemaan hyppytorneja, on uljasta! Loppupätkä on tasaista asfalttia ja otan vielä tiukan kirin ennen saunaa. 

Saunalla on todella rauhallista ja saankin istua pitkän aikaa yksikseen ja nauttia viipyilevistä löylyistä. Kohta sisään tulee pari nuorta miestä jotka alkavat keskustelemaan yleisistä saunoista Rovaniemellä ja muualla Suomessa. Käymme läpi eritoten Sompasaunan Helsingissä ja Tampereen seudun saunoja. Ihmettelemme porukalla, miksi Rovaniemellä ei ole julkisia saunoja enempää, vaikka sitten maksullisia. Käyn vielä raikkaassa Ounasjoessa pulahtamassa ja alan valmistautumaan kotimatkalle.

Kesäraflan sauna Kemijoen rannalla

Viimeinen etappi: Kesäraflan sauna - Rovakatu

Lähden saunalta rauhakseen polkemaan ja päätän ajaa niin hiljaa, että selkä ei kastu. Ensimmäiseen loivaan nousuun hiljennän reilusti ja ohitseni vilahtaa pyörällä joku nuori nainen. Myöhästyn ajatuksen kanssa pari sekuntia ja hetkessä olenkin imussa ja vastatuulipätkällä siitä on suuri apu. Tuuli on aika navakka ja samaan aikaan alkaa sataa vettä. Loivaan ylämäkeen pinnistellessä, selkä kastuu ja syke nousee kivasti. Laseihin alkaa kertyä vettä, mutta tuulen ja viiman takia ne on pakko pitää päässä. Jätkäkynttiläsillalla en enää pysyy kärjen vauhdissa ja sivutuuli tekee ajamisesta hankalaa. Jättäydyn suosiolla jälkeen ja hiljennän tahtia. Joen ylityksen jälkeen nousen mäkeä hiljakseen kohti Rovakatua. Loppupätkästä menen ihan keskustan läpi, yllättävän paljon on porukkaa liikkeellä, vaikka keli ei ole paras mahdollinen. 

Loppusanat

Lenkin jälkeen olo oikein rentoutunut ja tästä on mukava lähteä illaksi töihin. Reissu kesti vähän yli kaksi tuntia, josta pyörän selässä noin tunti ja kymmenen minuuttia, hyppyrimäellä noin kymmenen minuuttia ja saunassa vajaa kolme varttia. Ensi kerralla lähden hieman aikaisemmin ja kierrän pidemmän lenkin.

Olisi kiva kuulla palautetta, kehitysideoita ja toivomuksia juttuaiheista!

Ounasvaaran laskettelurinne ja hiihtostadion